Työelämän uudistaminen, työaika ja muut haasteet.

Ainakin nyt kertaalleen kaatuneessa yhteiskuntasopimuksessa kaatui myös mm. työajan pidentämisaikeet. No, sopimusta yritetään saada aikaiseksi nyt uuden hallituksen avustuksella.  Herätän  kysymyksen mihin ja kenen tarpeisiin pidennettyä työaikaa tarvittaisiin. Tuotannollisissa töissä tuotannon yksikkömäärää voidaan tietysti lisätä pitämällä koneet pidempään käynnissä ja tuotantoa yllä. Tämän edelleytyksenä on tietysti kysynnän kasvu. Turhaan varastoon ei kannata tavaraa valmistaa.  Jos kysyntä kasvaa ja menekki lisääntyy, niin edessä on positiivinen ongelma, joka on kiva ratkaista. Sitä varten ei ennakkoon kannata työaikoja pidentää. Varsinkin teollisuuden piirissä useimmilla toimialoilla on vielä käytössä työajan lyhennysjärjestelmä eli pekkaspäivät, tuo vanha fossiilipäätös. Poistetaan se, niin saadaan 100 tuntia vuodessa lisäresursseja. Tai entä jos ylityökorvaus poistettaisiin vaikka 2 ensimmäisen tunnin osalta? Näin joustamalla yritys saisi kustannutehokkaammin tarvittaessa lisätyöpanoksen.

Palvelualoilla asiakaspaineet ja sesongit vaihtelevat siihen malliin, ettei palvelulupauksia lunasteta yhden työntekijän työaikaa lisäämällä. Nämä vaihtelut on pakko hoitaa osa-aikaisilla työntekijöillä. Kaupan aukioloaikojen vapauteuessa mahdollistuu työvoiman lukumääräinen lisääminen. Ja ehkä ei sittenkään paikallisen sopimisen lisäämisvaade ole turhaa puhetta. Mikään ei tässä maailmassa ole entisellään. Muutos on jatkuvaa myös työelämässä; tuotannollisilla aloilla, luovilla aloilla, palvelualoilla ja julkisella sektorilla.  Se, että umpimähkään tehdään erilaisia provosoivia heittoja tai asenteellisia vastaväitteitä työelämän uudistamiseksi, ei ole kuitenkaan oikea tapa edetä. Nyt heti kasaan työryhmä, jossa on edustukset työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä sekä puolueeton osapuoli ja syksyksi pöytään kootut vaihtoehdot/ehdotukset työreformin aikaan saamiseksi. Vaikeimpia ja samalla tärkeimpiä ratkaistavia kysymyksiä ovat työaika, pekkaspäivät, lomat ja lomarahat, lisä-ja ylityökorvaukset, sunnuntaityö, koeaika, pienyrityksien sivukulut palkoissa, koulutuksen osuvuus, paikalliset joustot jne. Kyllähän näitä riittää. Markkinat ja kilpailu ohjaavat hintatasoa ja kysyntää tuotannossa ja palveluissa. Koska me ymmärrämme, että  glopaalit markkinat ohjaavat myös työpanoksen hankkimista?

Seppo Kaatranen, henkilöstöpalvelualan yrittäjä Porissa

04.06.2015

0

Jaa tämä